Alkuperäinen blogi Jenni Mutka
Tarkennus
Tämän blogin julkaisuaikaan Whisbear ei ollut vielä tietoinen, että nallen humina on itse asiassa määritelty pinkiksi eikä valkoiseksi kohinaksi.
Sen vuoksi Jenny käyttää tekstissään vanhoja nimityksiä, jotka kuvaavat kaikkia äänivärejä yhtenä ryhmänä.
Whisbearin kohina on PINKKIÄ kohinaa, joka on lempeämpää ja miellyttävämpää vauvoille.
Alkuperäinen blogi Jenni Mutka
Whisbear – jokaisen vauvan (ja äidin) “must have” lelu!
Vauvakuplasta moi!
Tänne naurun, kakan ja pulkun sekaiseen arkeen mahtuu myös kasapäin haasteita. Unet ovat ehdottomasti meillä se suurin ongelma.
Muun muassa miten saada pikku herra nukkumaan päivisin. Häntä kiinnostaa kaikki niin paljon, että nukkuminen on niistä tekijöistä viimeisenä mielessä. Oliverin päiväunet ovat sarjaa 20-30min, eikä muuten minuuttiakaan yli. Se on kumma miten säntillinen toi jätkä noiden päikkyjen keston suhteen.
Tästä syystä meidän kodissa on lähes joka ilta pienet raivari-bileet käynnissä. Raivotaan tissille, kitistään sitterille, sylille ja aika pitkälti kaikelle. Missään ei ole hyvä olla, koska tyyppi on todella yliväsynyt ja aivot ovat päivän kuormituksesta (eli kaikesta nähdystä, koetusta ja tunnetusta) ihan ylikuumentuneet suoraan sanottuna.
Siihen päälle vielä nämä 3kk hulinat eli jätkä ei myöskään ole nukkunut levollisesti öisin vaan hän jumppaa unissaan. Jalat ja kädet sinkoilee miten sattuu ja siinä samalla lyödään itseä naamaan johon sekä minä, että Oliver herättiin sillain kivasti tunnin välein läpi yön. Tätä öistä sirkusta kesti lähes kolme viikkoa. Alkoi muuten hitusen tää mami olemaan väsynyt.
Nyt onneksi 3 rauhallisempaa yötä takana niin ollaan koko perhe saatu ladattua akkuja. Ja sit tää sama meno kuulemma jatkunee 4kk ja 5kk iässä. JIPPII!
Hulinoiden aikana Oliver on kyllä oppinut paljon uutta. Hän oppi pyörähtämään selältä mahalleen, hänen kädet ottaa paremmin ja tiukemmin otteen, hän on hoksannut, että voi kontrolloida omia jalkoja ja käsiä, osaa nappaa myös jaloista kiinni sekä selvästi myös persoonaa puskee enemmän esille. Ei ihme, että tämä kaikki uusi ja jännittävä tulee myös niihin uniin mukaan.
Reipas kuukausi sitten huomasin, että Instassa tili nimeltä ”whisbear_nordic” oli tykännyt kuvastani. Kävin katsomassa, että mikä tili on kyseessä ja sieltä putkahti esiin vauvoille tehtyjä ”white noise” kohinaa tuottavia suloisia lelunalleja.
Tiesin heti, että mun on pakko saada se nalle itselle…tai siis Oliverille.
Nallen raajoissa ja korvissa on eri tuntuisia ja rapisevia materiaaleja. Niitä on Oliver tykkää käpistellä.
“White noise” on sellaista jatkuvaa kohinamaista ääntä. Vähän kuten vanha kunnon lumisade putkitelkkarissa, hiustenkuivaaja, liesituulettimen humina tai vesiputouksen lorina. Tasaista taustamölyä mutta se on tehty silmällä pitäen niitä ääniä, joita vauva on kuullut kohdussa 9kk ajan. Ääniä mitä tuottaa esim. verenkierto, ruoansulatus sekä muut vastassa ja sen ympärillä mölisevät elimet. Se ääni on vauvalle tuttua ja turvallista.
Oon käyttänyt vastaavaa ”white noise” puhelinsovellusta mutta se ei ole toiminut, kun satunnaisen epäsäännöllisesti. Päiväsaikaan ei koskaan. Puhelin on saattanut kohista Oliverin vieressä tunninkin mutta ei hän ole siihen nukahtanut.
Puhelin on tässä hommassa muutenkin tosi epäkäytännöllinen, sillä mikäli saan hänet nukkumaan niin yleensä, hyvinkin usein sillä aikaa tarvitsen puhelinta hoitaakseni asioita. Eikä tuolloin kukaan soittaja saa mua kiinni, kun puhelin on luonnollisesti äänettömällä. Ja se kohina sovellus myös vetää akun aika nopeasti tyhjäksi.
Enkä pidä siitä, miten puhelimen kaiutin toistaa ääntä. Se saattaa jopa ärsyttää korvia, sillä se ääni on tosi huonolaatuista.
Takaisin aiheeseen, tähän nalleen. Laitoin viestiä, että mun on pakko saada se nalle. Mä näen jo silmissä, miten Oliver diggailee sitä. Kysyin, voidaanko aloittaa yhteistyö ja viikkoa myöhemmin istuttiin yhdessä alas juttelemaan mitä tehdään.
Nalle kainalossa lähdin tapaamisesta pois.
Mun teki mieli kirjoittaa aiheesta jo tuolloin samana päivänä yli kuukausi sitten, sillä huomasin nallen uskomattoman univoiman heti!
Mutta maltoin mieleni ja tässä kuluneiden viikkojen aikana olen testannut Whisbear-nallen toimivuutta kotona, vaunuissa, salilla, julkisissa kulkuneuvoissa ja mökillä.
JA SE TOIMII!
Varsinkin nyt hulinoiden aikaan nalle on käytännössä kohissut läpi yön sillä aina kun se loppui niin Oliverin jumpat alkoi. Nallen ääni rauhoittaa häntä selvästi.
Ja kun se hitusen vaivaannuttava kitinä alkaa julkisessa kulkuneuvossa niin nappaan nallen päälle ja siitä seuraa vähintäänkin Oliverille hämmennys, jonka kautta rauhoittuminen kuuntelemaan ääntä enemmän.
Silloin kuin Oliveria nukuttaa ja hän koittaa sitä nukahtamista vastaan taistella, niin Whisbear on se viimeinen niitti, mikä sinetöi, että uni voittaa sen matsin.
Mikäli päällä on kunnon iltaraivo niin tuolloin ei nallekaan auta mutta silloin kun Oliverin mielentila on hyvä, sellainen seesteinen, rauhallinen ja iloinen, niin nalle tekee sen mitä lupaa. Rauhoittaa ja auttaa nukahtamaan sekä nukkumaan.
Muutoinkin toimivuusprosentit ovat nallen puolella ihan reilusti, sanoisin 70/30.
Mä toivon, että tästä nallesta tulee Oliverille se ”The lelu”. Se kullan arvoinen lelu mitä pidetään vieressä vielä 5 vuotiaana eikä se saa koskaan unohtua matkasta.
Tein nallen käyttöohjeista seuraavan videon…
Tässä myös pari klippiä mitä olen onnistunut saamaan, kun Oliver on siihen nukahtanut. Niiden laatu on huono, koska useimmiten unet tapahtunee hämärässä.
Mä en tiedä missä olisin ilman tätä nallea. Se on ihan ykkönen!
HYVIÄ UNIA TEIDÄN KOTIIN! <3
